Pedagogiikkaa

 

Yhteisten aineiden merkitys

 

Yhteisillä aineilla vahvistetaan työssä ja elämässä tarvittavia perustaitoja sekä valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen.1990-luvulta saakka koulutuspolitiikan päätavoiteeksi on EU:ssa asetettu elinikäisen oppimisen edistäminen. Ammatin ja kasvatuksen sijasta keskeisiksi tulevat työllistyvyys ja asiantuntijuus, elinikäinen ja työssäoppiminen (osana työtä tapahtuva jatkuva oppiminen) tietoyhteiskunnassa. Tätä kehityssuuntaa ohjaa OPH ja OKM tutkinnon perusteilla ja hankerahoituksella.

1.8.2015 tulivat voimaan uudistetut lait ja asetukset ammatillisesta koulutuksesta sekä Opetushallituksen uudet tutkintojen perusteita koskevat määräykset. Tällöin ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien eli ATTO-aineiden tilalle tuli yhteiset tutkinnon osat (YTO). Vuonna 2018  astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, jossa yhteistet tutkinnon osat tulivat pakollisiksi kaikille perustutkintoa opiskeleville. Aiemmin aikuisopiskelijoiden ei tarvinut opiskella yhteisiä aineita.

Nyttemmin OPH ja OKM ovat perustaneet yhteisen ennakoinnin asiantuntijaelimen, Osaamisen ennakointifoorumin (OEF),  jonka tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua yhdessä OKM:n sekä OPH:n kanssa. OEF:n Osaaminen 2035 -raportissa luokitellaan tulevaisuuden osaaminen geneeriseen osaamiseen, yleiseen työelämäosaamiseen ja ammattialakohtaiseen osaamiseen. Lisäksi raportissa tarkastellaan kansalaisen digitaitoja (DigComp 2.0), mutta niiden todetaan sisältyvän myös edellä mainittuihin taitoihin. 
 

  • Geneerisillä osaamisella tarkoitetaan oppimisen ja osaamisen perustana olevia kognitiivisia taitoja, metataitoja sekä ominaisuuksia, joita tarvitaan työssä, harrastuksissa ja arjessa.
  • Yleiset työelämäosaamiset ovat luonteeltaan toimialarajat ylittäviä ja työelämässä tarvittavia osaamisia, jotka voivat olla luonteeltaan sekä kovia että pehmeitä tietoja ja taitoja.
  • Ammattialakohtaiset osaamiset ovat kovia ammattialakohtaisia tietoja ja taitoja, mutta myös kyseisellä ammattialalla vaadittavia geneerisiä ja yleisiä työelämäosaamisia
  • Linkki elinikäisen oppimisen avaintaitoihin

 


Yhteiset tutkinnon osat tutkinnon perusteissa

 

 

Millä tavoin elinikäisen oppimisen edistäminen on näkynyt tutkinnon perusteissa ja yhteisissä tutkinnon osissa? Esitän seuraavassa kehityksen matematiikan näkökulmasta, sillä muiden yhteisten aineiden muutokset ovat samansuuntaisia.
 

 

Case matematiikka
 

Yhteisten aineiden merkitystä työelämässä alettiin korostaa tutkinnon perusteissa aluksi alakohtaistamalla yhteisten aineiden sisällöt. Sisällöstä riippumatta kaikki tuli oppia alan laajuudessa. Käyttöön otettiin lyhenne ATTO, jonka tarkoitti ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Tällä pyrittiin korostamaan yhteisten aineiden merkitystä sekä elinikäisen oppimisen taitojen että ammatillisten taitojen vahvistajana. Samalla alettiin korostamaan yhteisten aineiden integrointia ammatillisiin aineisiin. Integroinnin tavoitteena oli motivoida opiskelijoita teoriaopiskeluun sitomalla yhteiset aineet osaksi ammattia ja käytännön tekemistä. 

 

Vuonna 2015 luovuttiin ATTO-lyhenteestä ja siirryttiin käyttämään yhteisistä aineista nimitystä yhteiset tutkinnon osat. Yhteiset tutkinnon osat eivät enää muodostuneet oppiaineista, vaan laajemmista temaattisista kokonaisuuksista (esim. tutkinnon osa matemaattis-luonnotieteellinen osaaminen). Tutkinnon osan nimellä pyrittiin kasvattamaan ymmärrystä siitä, mihin tutkinnon osan osa-alueita käytännössä tarvitaan ja mitä elinikäisen oppimisen avaintaitoa ne vahvistavat. Esimerkiksi Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan nimenä kertoo sen, että mm. äidinkieltä, ruotsia ja englantia opiskellaan, jotta osattaisiin viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa. Samalla ammatillisiin tutkinnon osiin kirjoitettiin näkyviin, mitä elinikäisen oppimisen avaintaitoja missäkin ammatillisessa tutkinnon osassa oli tavoitteena oppia ammattitaitojen lisäksi. Tällä tavoiteltiin opetuksen eheyttämistä (integrointia) siten, että oppimispolut monipuolistuisivat, koska ongelmana oli edelleen opiskelijoiden heikko motivaatio yhteisten aineiden opiskeluun.

Tutkinnon osan osa-alueiden sisällöissä luovuttiin pelkästä alan vaatimassa laajuudessa -lähestymisestä ja rinnalle nostettiin käsite arkielämän laajuus. Tällä pyrittiin kasvattamaan ymmärrystä yhteisten aineiden merkityksestä perustaitona, joka luo pohjan elinikäiselle oppimiselle ja siirtymään pois YTOjen alakohtaistamisesta. Lisäksi tietyt osaamiset esitettiin ilman alan tai arkielämän laajuuden vaatimusta. Tällä osoitettiin, että on olemassa myös yleistä alasta riippumatonta osaamista, joka kaikkilla tulisi tutkinnon saatuaan olla.

 

 

Edelliset matematiikan pakolliset osaamistavoitteet, 3 osp  

Opiskelija
• osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa (alan laajuuden rinnalla yhteiskunnassa tarvittava perusosaaminen)
osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia (alasta riippumaton osaaminen)
• osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti (soveltaminen alan näkökulmasta)
• osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa (soveltaminen alan näkökulmasta)
• osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa (alasta riippumaton osaaminen)
• osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. (alasta riippumaton osaaminen)

 

 

Tällä hetkellä voimassa olevissa tutkinnon perusteissa yhteisten tutkinnon osien pakollisissa osa-alueissa on enää vähän alaan sidottuja tavoitteita, mutta ammatillisiin tutkinnon osiin on sen sijaan sisällytetty perustaitojen osaamista. Eli yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden sisältöjä on tarkoitus integroida ammatillisiin tutkinnon osiin yhteisten tutkinnon osien alakohtaistamisen sijaan. Yhteisten aineiden merkitys korostuukin oppimaan oppimisen, elinikäisen oppimisen, geneeristen taitojen, työelämätaitojen ja jatko-opintovalmiuksien perustana. Yksittäisellä ammattitaidolla on vähän merkitystä, jos ammatti häviää tai muuttuu esimerkiksi käsillä tekemisestä robotin ohjaamiseksi.

 

Nykyiset matematiikan pakolliset osaamistavoitteet, 4 osp 

Opiskelija osaa

  • tehdä laskutoimituksia ja mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa (alan rinnalla yhteiskunnallinen perusosaaminen)
  • tehdä havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista (alasta riippumaton)
  • käyttää loogista päättelykykyä, yhtälöitä ja tarvittavia teknisiä apuvälineitä matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (sisältää oman alan ongelmien ratkaisemisen peruslaskutoimituksilla ja arvosalla 5 omalla alalla soveltamisen, muut sisällöt alasta riippumattomia)
  • arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa sekä käytettyä ratkaisumenetelmää (korkeammilla arvosanoilla alan sovellusten osaaminen)
  • arvioida oman alan matemaattista osaamistaan

 

 

Vuonna 2022 julkaistavat uudet yhteiset tutkinnon osat ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Yhteisiin tutkinnon osiin tulee yhtenäinen kriteeristö, jonka vuoksi osaamistavoitteet on kirjoitettu uuteen muotoon. Osa-alueiden osaamistavoitteiden uudella kuvaamisella pyritään lisäämään selkeyttä ja yhdenmukaista tulkintaa. Tällä varmistetaan opetuksen tasalaatuisuus ja mahdollistetaaan opiskelijoiden alasta riippumattoman osaamisen saavuttaminen. Alakohtaisuutta ei enää ole, mutta ammatillisiin tutkinnon osiin integroidaan perustataitoja.

 

Lausuntokierroksella olevat matematiikan pakolliset osaamistavoitteet, 4 osp
Peruslaskutoimitusten ja mittayksiköiden muunnoksien tekeminen ja talousmatematiikan soveltaminen
Opiskelija

  • hallitsee peruslaskutoimitukset kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla
  • hallitsee prosenttilaskennan
  • tekee talousmatematiikan liittyviä laskelmia (tulot, menot, sijoitukset, lainat ja verot)
  • toteuttaa mittayksiköiden muunnoksia
  • ratkaisee ensimmäisen asteen yhtälöitä

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen sekä geometrian soveltaminen
Opiskelija

  • laskee tavanomaisimpia pinta-ala- ja tilavuuslaskutoimituksia
  • ratkaisee käytännön ongelmia geometriaa hyödyntäen

Loogisen päättelykyvyn, matemaattisten menetelmien ja apuvälineiden käyttö matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen
Opiskelija

  • mallintaa yksinkertaisia ongelmia ensimmäisen ja vaillinaisen toisen asteen yhtälöillä, ratkaisee ne ja tulkitsee saatuja tuloksia.
  • käyttää laskinta, taulukkolaskentaa ja muita tietoteknisiä apuvälineitä ongelmien ratkaisemiseen
  • hyödyntää taulukoita ja kuvaajia ongelmien ratkaisemiseen
  • käsittelee ja havainnollistaa tilastollisia aineistoja
  • määrittää ja tulkitsee tunnuslukuja tilastollisista aineistoista
  • havaitsee suureiden välisiä riippuvuuksia ja verrannollisuuksia

Tulosten oikeellisuuden, suuruusluokan ja käytetyn ratkaisumenetelmän arviointi

Opiskelija

  • varmistaa laskelmien oikeellisuuden
  • varmistaa, että tuloksen yksikkö ja numerotarkkuus on mielekäs
  • arvioi käytetyn ratkaisumenetelmän käyttökelpoisuutta

Matemaattisen osaamisen arviointi ja merkityksen tunnistaminen

Opiskelija

  • tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa matemaattisessa osaamisessaan
  • tunnistaa matematiikan merkityksen työvälineenä työ- ja arkielämässä


 

 

Millä tavoin YTOjen tutkintouudistukset ja elinikäisen oppimisen edistäminen on näkynyt opetuksessa?

 

OPH on ansiokkaasti kehittänyt yhteisiä tutkinnon osia ja tuonut esiin elinikäisen oppimisen edistämistä, jotta ammatillinen koulutus vastaisi jatkuvasti uudistuviin työelämän tarpeisiin. Vanhasta ajattelutavasta luopuminen näyttää kuitenkin olevan joillekin koulutuksen järjestäjille vaikeaa.

 

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat tulkittiin virheellisesti useissa ammattiopistoissa ammattitaitoa tukeviksi tutkinnon osiksi ja alan  korostaminen yhteisten aineiden sisällöissä johti siihen, että ammatin oppiminen nostettiin ainoaksi tavoitteeksi myös yhteisissä aineissa. Tarkoituksena oli ollut kasvattaa ymmärrystä yhteisten aineiden merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä ja motivoida opiskelijoita osoittamalla YTOjen merkitys ammatillisen osaamisen perustana.

Kun yhteiset aineiden oppiaineikeskeskeisyys purettiin 2015 ja tilalle otettiin laajemmat kokonaisuudet, kuten kuten viestintä ja vuorovaikutusosaaminen ja matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen, alettiin joissakin ammattiopistoissa integroida  yhteisiä tutkinnon osia ammatillisiin opintoihin jopa kokonaan sulauttaen. "Kaikessa tekemisessä on matematiikkaa ja oppimista tapahtuu kaikkialla" olivat yleisiä esimiesten ohjeistuksia matemaattisten aineiden opettajalle. Aineenopettajia irtisanottiin tai määrättiin opettamaan kaikkia yhteisiä aineita, kun samalla lähiopetuksen tuntimäärää vähennettiin. Jo aiemmin alkanut yhteisten aineiden opetuksen laadusta ja osaamistavoitteista tinkiminen siis jatkui ja alkoi näkyä työelämässä opiskelijoiden heikkoina perustaitoina ja ammattikorkeakouluissa opintojen keskeyttämisenä perustaitojen puutteiden vuoksi. OECD:n tutkimuksissa havaittiin, että opiskelijat työllistyvät Suomessa hyvin heti ammattillisen koulutuksen jälkeen, mutta työelämän muutosten myötä tipahtatavat työelämän ulkopuolelle.

Reformin myötä yhteiset tutkinnon osat ovat tulleet pakolliseksi ammatillisen perustutkinnon aikuisopiskelijoille. PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä on 15 prosentilla riittämätön lukutaito ja/tai numerotaito ja jopa 30 prosentilla työikäisestä aikuisväestöstä on vaikeuksia tietotekniikan käytössä, jonka vuoksi Suomen PIAAC-tuloksia analysoineet tutkijat suosittelivat perustaitojen vahvistamisen integroimista muuhun koulutukseen, esimerkiksi ammatillisiin tai muihin opintoihin."  Elinikäinen oppiminen ja jatkuva työelämässä oppiminen ei onnistu puutteellisilla perustaidoilla ja johtaa työelämästä putoamiseen ja mahdollisesti syrjäytymiseen. Kevään 2021 OKM:n reformin toimeenpanon tilannekatsauksessa isona keskustelun aiheena oli juuri yhteisten aineiden pakollisuus aikuisille, koska pakollisuuden pelätään vähentävän opintojen joustavuutta ja vaikeuttavan työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Minedu.fi-sivun usein kysyttyä palstalla vastattiin kysymykseen "miksi aikuiset joutuvat opiskelemaan yhteiset tutkinnon osat" seuraavasti:
"1.1.2018 jälkeen opintonsa aloittavat suorittavat iästä riippumatta myös yhteiset tutkinnon osat, jos haluavat suorittaa koko tutkinnon. Tämä on ollut erityisesti työelämän järjestöjen toive, sillä monilla aikuisilla työllistymisen tai työuralla etenemisen esteenä ovat nimenomaan puutteelliset perustaidot, ei niinkään ammattiosaaminen."

 


Toiveita ja terveisiä ammatillisen koulutuksen järjestäjille
 

1) Toivottavasti yhteisten aineiden osaaminen ymmärretään viimeinkin jatkuvan oppimisen keskeisimpänä tekijänä eikä vain jatko-opintokelpoisuuteen vaadittavan osaamisen saavuttamisena.
2) Toivottavasti motivointiin ja joustavuuden kasvattamiseen osataan käyttää muitakin pedagogisia keinoja kuin pelkästään ammattiin sitominen ja alakohtaistamine, joka on johtanut ammatillisen koulutuksen yhteisten aineiden opetuksen alennustilaan.

  • Edward Deci & Richard Ryan kehittämän itseohjautuvuusteorian kolme psykologista perustarvetta, jotka muodostavat ihmisen onnellisuuden peruselementit, ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Motivaatio saadaan siis aikaan yhteisöllisyyttä kasvattamalla, vastuuta ja vaihtoehtoja lisäämällä sekä onnistumisen kokemuksia tarjoamalla. Tätä ajatusta on käytetty mm. yhteisten aineiden pajaopetusmenetelmässä.

3) Toivottavasti ammatillisiin tutkinnon osiin integroidaan perustaitoja, jotta opiskelijoiden oikeus oppia elinikäisen oppimisen avaintaitoja saavutetaan.

4) Toivottavasti opiskelijan ammatti-identiteetin vahvistamisesta siirrytään osaamisidentiteetin vahvistamiseen.

5) Toivottavasti aineenopettajin pedagogista asiantuntijuutta aletaan oppilaitoksissa vahvistamaan tarjoamalla heillekin työssään  itseohjautuvuusteorian onnellisuuden peruselementit.


 

Lähteitä
Ei ammattia vaan työelämää varten -Gradu

Oikeus osata: 1.2 Opiskelijoiden perustaitojen ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen

Arene: Koulutusjärjestelmän tuottamat geneeriset taidot vaihtelevat merkittävästi

OEF: Osaaminen 2035

OKM: Työn murros ja elinikäinen oppiminen

OAJ: Kelpoisuuksia venytetty amiksen yhteisissä tutkinnon osissa, vaikka laki on yksiselitteinen

Sitra: Elinikäinen oppiminen ratkaisee Suomen pelin

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat ovat ammatilliseen perustutkintoon kuuluva kaikille pakollinen kokonaisuus, jonka laajuus on 35 osaamispistettä (osp). 

 

Yhteiset tutkinnot osat ja niiden osa-alueet ovat:

 

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

  • viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä (4 osp)
  • viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä (1 osp)
  • viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (3 osp)
  • toiminta digitaalisessa ympäristössä (2 osp)
  • taide ja luova ilmaisu (1 osp)

 

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp)

  • matematiikka ja matematiikan soveltaminen (4 osp)
  • fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen (2 osp)

 

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp)

  • yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen (2 osp)
  • työelämässä toimiminen (2 osp)
  • opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet (1 osp)
  • yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta (1 osp)
  • työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen (2 osp)
  • kestävän kehityksen edistäminen (1 osp)

 

Pakollisten osa-alueiden laajuus on 26 osaamispistettä ja valinnaisten 9 osaamispistettä.