Toimivia käytänteitä

Case: Pajaopetus yhteisissä aineissa

Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä aloitettiin yhteisten aineiden opetuksessa pajaopetuskokeilu tammikuussa 2019. Matematiikan opettajat (2 opettajaa) pitävät Matikkapajaa, ruotsin ja englannin opettajat (2 opettajaa) Kielipajaa, äidinkielen opettajat (2 opettajaa) Äikkäpajaa ja yrittäjyyden ja liikunnan opettajat (3 opettajaa) pitävät TYHYpajaa. Laaja-alainen erityisopettajamme pitää Oppipajaa niille opiskelijoille, jotka eivät pysty YTO-pajoissa oppimaan.

Yhteiset aineet opiskellaan kahdessa kahdeksan viikon mittaisessa jaksossa. Ensimmäinen YTO-jakso on ensimmäisen vuoden keväänä ja toinen toisen vuoden syksynä. Opiskelijan lukujärjestyksessä on jokaista pajaa kaksi kertaa viikossa. Aamupäivällä on yhden aineryhmän paja ja iltapäivällä toisen. Perjantaisin opiskelijalla on itsenäisen opiskelun päivä, jolloin on mahdollista tulla tekemään tehtäviä päivystävien opettajien ohjauksessa tai tekemään esimerkiksi ryhmätöitä.

Opiskelija lukujärjestys

Opettajalla on pajassaan yksi ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä (noin 20 opiskelijaa) kerrallaan. Lisäksi pajassa voi olla jatkuvan haun kautta tulleita opiskelijoita, oppisopimusopiskelijoita tai toisen vuoden opiskelijoita, joilla on jäänyt joitakin suorituksia kesken. Jos luokkatila on täynnä, voi opiskelija mennä toisen aineryhmän pajaan tai käytävälle.

Opettajan lukujärjestys

Pajaoppimisympäristö

Pajaoppimisympäristö koostuu luokkahuoneista, Moodle-verkko-oppimisympäristöstä, ohjaavista opettajista ja kannettavista tietokoneista. Opettajan työpisteen olisi hyvä olla keskellä luokkaa, jotta opettajan ohjaava rooli korostuu. Luokan edessä oleva opettajanpöytä tukee frontaaliopetusta ja tekee opettajasta etäisemmän.

Matikkapaja edestäpäin

Yksilöllinen ja itseohjautuva oppiminen Matikkapajassa

Esitän esimerkkinä pajaopetuksesta Matikkapajan, koska pajatoiminta on aloitettu matemaattisissa aineissa jo keväällä 2018. Opetus Matikkapajassa tapahtuu käytännössä siten, että opettaja jakaa opiskelijat vapaaehtoisen lähtötasotestin perusteella (testiä suositellaan matematiikkaa hyvin osaaville) Moodlen peruskurssille tai edistyneempien kurssille. Tällä tavoin opiskelijat eivät turhaudu liian helppojen tai liian vaikeiden tehtävien vuoksi. Osaavammat opiskelijat eivät myöskään joudu tekemään enemmän tehtäviä kuin muut, vaan pääsevät suoraan harjoittelemaan haastavammilla tehtäviä.

Frontaaliopetusta ei Matikkapajassa ole. Ollenkaan. Ei edes pieniä opetustuokioita. Opiskelijat oppivat pedagogisesti suunniteltujen ja itseohjautuvuutta tukevien materiaalien avulla. Opettaja ohjaa opiskelijaa ja tarvittaessa opettaa opiskelijaa kynän ja paperin avulla. Matematiikan taitojen lisäksi materiaaleilla pyritään kasvattamaan opiskelijan oppimistaitoja, itseohjautuvuutta ja positiivista opiskelijaidentiteettiä.

Pakollisen matematiikan opittavien sisältöjen harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää osaamisensa kokeella. Kun osaaminen on saavutettu, hän voi aloittaa opiskelemaan pakollista fysiikkaa ja kemiaa tai jatkaa muita yhteisten aineiden opintoja, jotka ovat vielä kyseisellä jaksolla kesken. Yhteisten aineiden opiskelu aloitetaan pakollisista sisällöistä ja niiden suorittamisen jälkeen siirrytään valinnaisiin opintoihin. Opiskelija jatkaa kesken jääneitä yhteisten aineiden opintojaan seuraavassa YTO-jaksossa. Hän voi halutessaan opiskella myös kesällä tai ammatillisella jaksolla.

Ajatuksiani pajaopetuksesta voi lukea lisää täältä: Joustava oppiminen YTOissa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Entäs jos opiskelija osaa matematiikan lähtötasotestissä kaiken?

Opiskelijan ei tarvitse opiskella sitä, minkä hän jo osaa. Jos opiskelija osaa lähtötasotestissä lähes kaiken, hän saa arvosanan viisi (5).

Onko opiskelijalla mahdollisuutta saada peruskurssin materiaalilla hyvää tai kiitettävää arvosanaa?

Jos opiskelija oppii peruskurssin asiat nopeasti, opettaja ohjaa hänet harjoittelemaan edistyneempien Moodlekurssilla niillä tehtävillä, joilla hänellä on mahdollisuus saavuttaa kiitettävän tason osaaminen.

Jatkokysymys edelliseen: Suostuuko opiskelija tekemään lisää tehtäviä, jos ei ole pakko?

Tässä tarvitaan opettajan kasvatuspsykologista osaamista. Opiskelijalle pitää kertoa mahdollisista "lisätehtävistä" heti siinä vaiheessa, kun opettaja huomaa opiskelijan osaavan peruskurssin tehtävät helposti. Opiskelijaa kannustetaan tavoittelemaan kiitettävää arvosanaa, koska kyvyt siihen riittävät. Lisätehtävät eivät saa tuntua rangaistukselta, vaan mahdollisuudelta vaativamman asian harjoitteluun koetta varten.

Miten opettaja muistaa, mitä asioita opiskelijan kanssa on sovittu ja mitä opiskelija on jo harjoitellut?

Ei mitenkään. Kaikista opiskelijan tekemistä tehtävistä jää jälki Moodleen, joten opettaja voi seurata opiskelijan oppimista sieltä. Yksilölliset suunnitelmat on syytä kirjata ylös.

Seurataanko poissaoloja ollenkaan?

Seurataan. Sen lisäksi seurataan opiskelijan oppimisen edistymistä ja annetaan jatkuvaa palautetta huomattavasti enemmän kuin oppituntiopetuksessa. Poissaolojen seuraamista perustellaan opettajan kasvatusvastuulla ja huolehtimisella, eikä tämä herätä opiskelijoissa vastustusta ja kapinaa. Alaikäisen opiskelijan huoltajan pitää saada myös tieto mahdollisesta opiskelijan luvattomasta poissaolosta.

Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella myös itsenäisesti, mutta tällöin opettajan tulee seurata opiskelijan tekemisiä Moodlesta entistäkin tarkemmin. Jos itsenäinen opiskelu ei suju, opiskelja kutsutaan takaisin kouluun.

Pajaopetus kuulostaa työläältä. Mitä hyvää siinä on?

Miten kielissä järjestetään puhe-esitykset?

Opettaja sopii opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa ajankohdan ja paikan esitykselle. Toinen pajaopettaja huolehtii yksin pajan toiminnasta sillä aikaa, kun toinen opettaja on kuulemassa esitystä.

@jaanapa