Peruskoulun jälkeen monella ammattiopiston opiskelijalla on "matematiikka-allergia" tai vähintäänkin "moti" hukassa. Opiskelijoiden suorittamatta jäänet tai pitkäksi venyneet matematiikan opinnot turhauttavat niin opettajaa kuin opiskelijaakin ja aiheuttavat ylimääräisiä henkilöstökustannuksia. Opiskelijoiden motivaatiota matematiikan oppimiseen yritetään kasvattaa alakohtaistamalla matematiikan sisällöt ja integroimalla opetus ammatillisiin tutkinnon osiin. Tarkoituksena on korostaa matematiikan merkitystä ja tärkeyttä osana ammattitaitoa. Tosiasiassa matematiikan tehtävät muuttuvat ainoastaan vaikeammiksi, kun ne integroidaan ammatilliseen sisältöön. Opiskelija joutuu tällöin soveltamaan matematiikan perustaitoja käytännön tilanteissa, eikä se onnistu, jos perusteet eivät ole hallussa. Äärimmilleen vietynä matematiikka on sulautettu kokonaan ammatilliseen opetukseen ja työelämään siten, että perustaitojen vahvistaminen jää kokonaan pois. Tällöin opiskelijan oikeus oppia matematiikkaa, saavuttaa tutkinnon perusteissa asetetut matematiikan osaamistavoitteet, elinikäisen oppimisen avaintaidot ja aito jatko-opintokelpoisuus on sivuutettu, samoin matematiikaan oppimistaitojen oppiminen. Matematiikan osaamistavoitteetkaan eivät ole tutkinnon perusteissa alakohtaisia, vaan osaaminen tulee saavuttaa myös arkielämän edellyttämässä laajuudessa. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus saavuttaa sama matemaattinen osaaminen tutkinnosta riippumatta. Kokonaan alakohtaistetun matematiikan oppimistuloksena on suppea osaaminen, koska asiat opitaan vain yhden alan näkökulmasta.
Integroinnin avulla motivoiminen perustuu siihen ajatukseen, että matematiikkaa ei haluta oppia eikä koeta tärkeäksi, kun taas ammatillisia aineita opiskellaan mielellään. Kysymys on kuitenkin aiempien huonojen matematiikkakokemusten aiheuttamasta heikosta itsetunnosta, turhautuneisuudesta, ahdistuksesta ja pahasta mielestä. Tämän vuoksi matematiikan tarpeellisuutta vähätellään, eikä motivaatiota ole. Oikea tapa motivointiin onkin antaa opiskelijoille onnistumisen ja osaamisen kokemuksia sekä kasvattaa matemaattista itsetuntoa.
Onnistumisen kokemukset matematiikassa syntyvät sopivan tasoisista tehtävistä. Ahdistuksen purkamiseen taas tarvitaan empaattinen opettaja, joka hyväksyy opiskelijoiden negatiiviset tunteet niitä vähättelemättä ja kieltämättä tai niistä suuttumatta. Matematiikan tärkeyden ja tarpeellisuuden korostaminen ammatillisuuteen sitomalla ei auta negatiivisissa tunteissa, ei korjaa opiskelijan asennetta paremmaksi eikä kasvata taitoja ja uskoa matematiikaan oppimiseen. Motivaatiota kaikkeen opiskeluun voi kasvattaa lisäksi opiskelijan vastuuta ja vapautta lisäämällä sekä panostamalla hyvään työskentelyilmapiiriin ja toimiviin oppimisympäristöihin.
OSAOn Haukiputaan yksikössä on opiskelijoiden "matikkamoti" löytynyt.
Ensimmäisellä tunnilla pidetään lähtötasotesti, jonka perusteella opiskelijat jaetaan Moodlen matematiikan kursseille. Eritasoisia pakollisen matematiikan kursseja on Moodlessa kolme (T, H ja K) ja vielä lisäksi helpommista tehtävistä koostuva Pakollisen matematiikan tukitehtävät -kurssi. Lähtötasotestin jälkeen opiskelijat tekevät ryhmätyön, jossa he ryhmittelevät opiskeluun vaikuttavia asioita (annettu valmiiksi) niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa, voi vaikuttaa hieman tai ei voi vaikuttaa. Tehtävän tarkoituksena on saada opiskelijat pohtimaan omaa vastuutaan opiskelussa ja motivoitumisessa.